Tietoa yleisimmistä sairauksista

Silmäsairaudet:

*PRA verkkokalvon asteittainen surkastuma on kaikista ikävin ja hankalin perinnöllinen silmäsairaus. PRA periytyy resessiivisesti ja geeni,joka sairauden aiheuttaa on pystytty eristämään. Aineenvaihduntahäiriön takia verkkokalvolle kertyy kuona-aineita ja se surkastuu. Koirasta tulee täysin sokea rodusta ja yksilöstä riippuen 1-8 vuoden välillä. Usein tälläinen koira joudutaan lopettamaan käytösongelmien ja eläinsuojelullisin perustein. Sairauden kantajat ovat täysin terveitä. Sairailla yksilöillä näkö rupeaa heikkenemään asteittain verkkokalvorappeuman edetessä, ensimmäisenä oireena on hämäräsokeus. Sairailla koirilla voidaan silmän sähköisessä tutkimuksessa ERG:ssä havaita muutokset jo ennen verkkokalvomuutoksia.

*HC harmaakaihi sisältää useammanlaisia näkökykyä haittaavia sairauksia linssissä. HC:ssä linssi läpinäkyvyys häviää osittain tai kokonaan , muutoksia todetaan yleensä molemmissa linsseissä . Jos linssit samentuvat täysin , sokeutuu koira samalla. Eri roduilla häiriöt alkavat linssin eri osista. Valitettavasti myös harmaakaihi kehittyy useimmin aikuisiällä. HC hoitona sokeutuneille voidaan samentunut linssi poistaa ja myös keinolinssin asennus samallaon mahdollista. Onneksi suurin osa HC-muutoksista on lieviä ja koira voi elää normaalia elämää. Jalostukseen HC koiria ei voi käyttää.

*PHTVL/PHPV on kirjainhirviö, joka tarkoittaa sairautta, jossa linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaudessa on eri asteita pienistä kauneuspilkuista sokeutta aiheuttaviin muutoksiin. Sitä todetaan yleisimmin dobermanneilla ja staffeilla. Sairaudesta annetaan lopullinen lausunto aikuiselle koiralle.

*PPM on iriksen l. värikalvon kehityshäiriö, jossa pupilliaukon avautuminen ei ole ollut täydellistä vaan värikalvolta lähtee rihmoja joko linssiin , sarveiskalvoon tai toiseen kohtaan värikalvoa. Muutokset yleensä ovat lieviä, eivätkä aiheuta yleensä oireita.

*Kirjoittanut: Juha Pärnänen, Lahden Eläinlääkäriasema
Lähde: http://user.sgic.fi/~laelas/art_luettelo.htm

Muut sairaudet:

Epilepsia

Epilepsia voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin. Toinen on koiran elämän aikana hankittu nk. sekundaarinen epilepsia ja toinen on perinnöllinen eli primaari (=’varsinainen’) epilepsia.

Sekundaarinen epilepsia
Sekundaarisella epilepsialla tarkoitetaan jostain syystä johtuvaa epilepsiaa, eli kyseessä on aivovaurio. Vaurion voi aiheuttaa aivokasvain, aivokalvontulehdus, ulkoinen vamma (onnettomuus, synnytysvaurio) tai vesipää (synnynnäinen kehitysvamma). Myös hypoglykemia (alhainen veren sokeri), erilaiset myrkyt, hapenpuute, tarttuvat taudit (esim. penikkatauti), maksa- ja munuaissairaudet ja jotkut aineenvaihduntasairaudet voivat aiheuttaa aivovaurioita.

Primaari epilepsia
Varsinaisen epilepsian syytä ei tunneta. Perinnöllisyydellä voi kuitenkin olla merkitystä, mutta selvää tietoa siitä miten tauti periytyisi ei ole. Koiralla ei ole mitään elimellisiä sairauden merkkejä hermostossa eikä muissa sisäelimissä, joten epilepsiaa ei voida todeta ruumiinavauksessa. Epilepsia alkaa tavallisesti koiran ollessa 1 - 3 -vuotias. Ennen kuuden kuukauden ja yli seitsemän vuoden ikää alkaviin kouristuskohtauksiin on pääsääntöisesti etsittävä muita syitä kuin epilepsia. Kirjallisuuden mukaan uroksilla on enemmän epilepsiaa kuin nartuilla. Nartuilla kohtaukset voivat liittyä juoksuaikoihin. Stressi näyttäisi aiheuttavan kohtauksia ja lyhentävän kohtausten väliä.

Tekstin kokoaja: Kirsti Forstén
Lähde: http://gamma.nic.fi/~tollerit/html/laaketiedetta/epilepsia.htm

Kilpirauhasen vajaatoiminta
Lue lisää: http://www.clinivet.fi/artikkelit/koira_artikkelit/artikkeli_15.html